Keskiviikko

Tänään ei oikeen tunnu siltä että löytyis kauheesti kirjoittamista.
On syksy ja synkkä maa, mieli on myös synkkä. Taitaa olla sitä kuuluisaa syysmasennusta. Ei oikeen mikään kiinnosta eikä oikeen hymyä huulille löydy.
Kyllähän se ois ihan kiva jos meillä aikuisilla olis yhtä vähän murheita kun näillä ihanilla lapsukaisilla, ei tiedä mitään mistään masennuksista eikä muistakaan murheista.
Mieliala tuntuu muuttuvan aikalailla ja varsinkin sillon jos on huonosti nukuttu yö takana kaikki v***ttaa ja pienikin asia kun menee pieleen ni menee hermot.
Matti lähti Kalevin kans jonneki katsomaan jotain geokätköä(Kalevi harrastaa semmoisia). Kysyivät lähemmekö Emilian kans mukaan vaikka varmaan tiesivät, ainakin Matti että ei voida lähteä un sataa vettä. Ois ollut ihan kiva päästä vähän ulkoilemaan mutta miehän se jäi sit Emilian kans kotia katselemaan ikkunasta vesisadetta joka on sit vielä enemmän mieltä virkistävää. Jippii...
Nyt Emilia sit nukkuu ja mie katselen tuota sadetta ja myös tuota valmiiksi pessyttä astianpesukonetta joka tietysti pitäis tyhjentää. Huhhuh ku ei mitenkään jaksais. Pakkohan se on. Nyt tuli muuten Heikki käymään. Pitäis varmaan ruveta keittämään vähän kahvia.
Kiitos ja hei tältä kertaa.