Hyvät unenlahjat??

Hmm, onkohan meidän Emilia perinyt unenlahjat isältään?! Tämä kuva otettiin tässä aikasemmin viikolla, Emilia veti baskerin päähän ja meni isin viereen sohvalle, laittoi pään isin käsivarren päälle ikään kun tyynylle ja nukahti alta aikayksikön. Kyllä ne lapset on aika hassuja. Nytkin nukahti just kun ois ollut ruoka valmista ja ois pitänyt ruveta syömään. Muutamana päivänä ei nukahtanut päiväunille ilman että oli pipo päässä, se on kyllä ihan kumma joskus kun pitää saada pitää pipoa päässä jatkuvasti.
Noh se siitä.
Mitäpä tänne muuta, taas tuli kovat pakkaset eli aika ihanat lenkkikelit.
En ole taas pariin päivään päässyt lenkille kun on akillesjänne ollut niin kipeä. Kerronpa miksi... Minulla ja Matilla oli keskustelu siitä että kuinka pitkä matka on kävellä tuo ns. Iso kolmio... Eli yksi semmoinen lenkki joka on suunnilleen kolmion mallinen ja koska niitä on kaksi niin toinen on pieni ja toinen iso...
Noh, Matti sanoi että se on noin 10 km. Minä sit torstaina ajattelin että käynpä lenkillä ja päätin että kävelen Ison kolmion. Mie kävelin ja kävelin ja kävelin.. Tuli jo pimeä ja mie vaan kävelin ja kävelin. Kotia päästyä oli hiki ja olin kerinnyt jo palellaki viimeiset 3 km, jalat oli kipeät ja janotti.. heh...
Illalla sit rupesin miettimään ja laskemaan että onko se tosiaan vaan 10 km?!?! Mattti oli mukana laskemassa, "jos meiltä on hiislammelle 3km ja sieltä vanhan tien risteykseen 2km siitä seuraavaan risteykseen 2km ja siitä kotia 8km... se tekee 15KM!!!!" Hmm, eli toisin sanoen mie kävelin 15 km..... ei ihme että oli jalat ylirasittuneet.... Rupesin laskemaan ihan vaan sen takia kun viimeksi kävelin hiislammelle ja takasi ja se on 6km, siinä kesti vähän vajaa tunti. Nyt kun kävelin ison kolmion niin meni 2,5 tuntia... sen jo osaa laskea kuka vaan että sen on pakko olla enemmän kun 10 km... noh, joka tapauksessa kävin sen lenkin ja olen nyt saanut kärsiä siitä kaksi päivää... Jos sitä tänään kävis pienellä lenkillä?!?!
Joopajoo... jos tämä tältä kertaa taas riittäis... Heips