Tekemistä riittää!

Noniin, nyt sitä tekemistä riittä ihan reilusti!

Nyt on kasvihuone valmiina tuossa pihalla. Kiveyksenki sain valmiiksi illalla!

Nyt vaan odottelemaan että käydään kaupassa ja ostetaan mullat ni pääsen istuttamaan paprikat, tomaatit, kurkut ja kai meloonin...

Nam nam..

Tässä onkin sit osasyy siihen etten kerkee oikeen kirjoitella ny kesällä.

Perunapellostaki pitää rikkaruohoa raivata jatkuvasti, porkkanapenkkiä pitää harventaa ja herneille mitää tehdä tukikepit!

Niin ja puhumattakaan kaikista istutuksista! Kaikki siemet on pitänyt kylvää ja vielä on kylvämistä. Ja tosiaan pitäis päästä kasvihuoneseen istuttamaan taimet! Niin ja vielä kukkia pitäis tuohon kukkapenkkiin laittaa. Niitäkään en ole vielä kerinnyt edes ostaa!

Huhhuh, kaiken tämän välissä pitäis vielä lapsi hoitaa, ruoat laittaa, siivota ja pestä pyykkiä.

Onhan tässä tietysti joka päivä puuhasteltuki sinne kahteentoista asti yöllä.

Niin ja illalla pitäis aina vielä jaksaa suihkussa käydä, väkisi menee aina yömöyhään ennenku päästään nukkumaan.

Emiliahan on tietysti ensisijalla ja sen hoito ja leikittäminen pidetään tottakai tärkeimpänä. Onneks neiti tykkää olla ulkona ja puuhastelee mielellään meidän kanssa. Kantaa tyhjät kastelukannut äitille ja kaikkee semmoista pientä puuhaa tekee kokoajan! On reipas tyttö. Välillä tietysti tekee semmoistaki mitä ei sais ja myö joudutaan komentaa mutta se kuuluu lapsiperheen arkeen ja sehän on sitä mitä me eletään!

Nyt ruoanlaittoon ja syömään, sit kaupoille ja istuttamaan!

Hyvää kesänjatkoa kaikille!!!

EI JAKSA!!!!

NYT EI VAAN JAKSA!

JOSKUS TOISTE!

TÄNÄÄN ON HUONO PÄIVÄ!

JOKOS SITÄ KOHTA PÄÄSEE NUKKUMAAN?

Kesä tulee!

Niin se vaan taitaa kesä tulla tänäkin vuonna!

Koivut on korvanlehdellä, kukat kukkivat, perunat, porkkanat, sipulit ja herneet on istutettu!

Tänään on ollut niin mukavan lämmin että sain kasvimaatkin kastella ihan hihaton paita päällä. Tietysti siinä toivossa että saisin jonkinverran väriä iholleni ettei tarvi olla niin kalpea!

Linnut laulaa ja ulkona tuoksuu kevät, onhan kyllä aika mukava olo!

Tämä kevään tulo ja tieto siitä että kohta on kesä saa ajatukset muuttumaan positiivisiksi!

Ihana välillä ajatella positiivisia ajatuksia ja saada puuhastella niin ettei tarvi ajatella kaikkea tapahtunutta!

Tänään sain postissa jotain jota olen jo odottanut!

Meidän äidin kuolemasta on 4,5 vuotta ja suunnilleen niin kauan miulla on ollut laatikon pohjalla semmoinen kirjekuori joka sisälsi hautajaisissa otettujen valokuvien negatiivit. Näistä negatiiveista on kauan ollut tarkoitus teettää valokuvat, enkä ole saanut aikaiseksi tehdä sitä.

Nyt sain sit pari viikkoa sit aikaiseksi lähettää ne teetettäväksi ja tänään sain ne postilaatikkoon. Vaikka on 4,5 vuotta kulunut niin kuitenkin kirpaisi jonkin verran syvällä sydämessä kun katsoin niitä valokuvia, olihan se kuiten meidän RAKAS ÄITI!!

Ikävä on ikuinen mutta onneksi kuitenkin suru helpoittaa jonkin verran ajan myötä.

Noh, joka tapauksessa nyt on kevät pitkällä ja kesää kohti mennään vauhdilla!

Siis nyt vaan odottelemaan kaikkia kesänherkkuja ja uimailmoja!

Hyvää kesänodotusta kaikille!

mhmmm

Jos tämä kuva selittäis olotilani tällä kertaa!

Tällä hetkellä olisi kiva jos voisin laittaa tänne semmoisen kuvan jonka olin ajatellut laittaa tämän päivän kirjoitukseen!

Olin suunnitellut että laittaisin vauvan tai positiivisen raskaustestin kuvan tänne ja sillä tavalla ilmoittaisin olevani raskaana.

Tänään meillä olisi ollut ensimmäinen ultraäänitutkimus jota me kovasti odotettiin ja jännitettiin.

Eipä tarvinnu sit kuitenkaan mennä sinne. Rupesin viikko sit vuotamaan ihan tosi vähän ja ajattelin ensin että se on ihan normaalia vuotoa.

Soitin kuitenki neuvolaan maanantaina ja kyselin että pitäiskö käydä tutkituttamassa asia koska edellisessä raskaudessa oli vuotoa.

Neuvolassa olivat sitä mieltä että on parempi käydä gynellä tutkituttamassa asia ultran avulla.

Menin sinne ja jännitin ihan sikana.

Lääkäri käynnisti ultraäänikoneen ja alkoi tutkia. Näin heti omn silmin ja totesin että "siellä ei sit ole mitään tälläkään kertaa"!

Joo näin se vaan oli tälläkin kertaa, tuulimunahan se.

(ofostrig graviditet ruotsiksi jos kiinnostaa)

PERKELE! Sanon ihan suoraan tällä kertaa!

Pääsin kotia siinä toivossa että se tulisi sieltä itse pois kahden päivän sisällä.

Niinhän se sieltä rupes tulemaan seuraavana päivänä jo, joo ja kipujen kera!!!!

Illalla alkoi vuotamaan jo niin pahasti että jouduin sairaalaan lähteä ambulanssilla.

Siel todettiin että kohdussa oli vielä 2,6 cm paksu kudospaakku jäljellä eikä minua voi päästää kotia ennenku se on poissa.

No, yrittivät sit että jäisin pariksi päiväksi sairaalaan odottelemaan että olisi vapaata leikkaussalissa kaavintaa varten!

Paskat, en mie sairaalassa halua olla.

Päädyttiin lopulta siihen että tehdään imukaavinta kipulääkityksen voimalla ja kohdunsuun puudutuksella.

Joo, näin tehtiin ja parin tunnin toipumisen jälkeen pääsinki kotia.

Nyt sitä ollaan toipilaana kotona ja kokoajan riittää tekemistä ettein tarvi miettiä ja ajatella kaikkee!

Joopajoo, jospa tämmöinen tarina riittäis tällä kertaa!

Jos seuraava kirjoitus olis vähän mukavampi!

Hyvää keväänjatkoa kaikille!

Noniin!!!!

Moikkamoi!

Nyt on sit ruotsinreissu tehty. Oli semmoista hulinaa koko reissu etten kerinnyt yhtään ystävää käydä tervehtimässä.

Voi ku ihanaa ku siel oli niin lämmin, melkein kokoajan oli parikymmentä astetta ulkona. Tänne kotia ku tulin olin jäätyä pystyyn.

Onhan täällä ihan kohtalaisen lämmin päivällä mutta ei ole kyllä yli viidentoista käynyt mittari.

Tietysti auringossa on lämmin mutta varjossa ei.

Muutenkin meni koko reissu hyvin, tietysti oli kova ikävä Mattia kokoajan mutta kyllähän se hyvää teki ja tosi mukava olikin sit tulla kotia.

Emilialle sattu vaan siel ruotsissa semmoinen juttu että se oli kolme päivää kuumeessa ja sen jälkeen tuli ihottumaa! Tämä selvisi sit kun tultiin kotia ja mie soitin neuvolaan, siel todettiin että Emilialla oli vauvarokko!

Noh onneks ei ole vaarallista eikä tarvitse lääkitä.

Nyt sit tosiaan ihan terve taas, nyt on pari päivää ollut ihan oireeton.

Kyllä se on niin mainio tyttö ku huomaa että se nauttii ku saa kotona sisällä juosta ihan vähissä vaatteissa. Ei tarvi muuta ku mekko olla päällä. Ulkona tietenki pitää olla vähän enemmän päällä mutta ei onneks enää toppapukua tarvitse!

Nyt tässä vaan ootellaan että Emilia heräis niin että päästäis ulos ja sit pitäis Kyllikin kohta tulla ihan yökylään. Voi olla että pääsen Matin kans kahdestaan saunaan, jippii!!!

Kyllä ne meikäläisellä ne ilonaiheet ja nautinnot on vähästä kiinni!

Noh, illalla ois taas jääkiekkoa. Sitä sit yritetään katsella silmät ristissä!

Jepjep, jospa riittäis?!?!